Det börjar igen!

En ny höst med nya utmaningar har vi alla framför oss. För dem, som ska gå på prov kan utmaningarna gälla de nya provreglerna och användningen av GPS i bedömningen. För rätt manga av oss gäller utmaningen den allt svagare älgstammen på området eller rovdjurssituationen. På många hall har älglicenserna minskat. Det finns också områden där minskningen varit för liten och kommit för sent. Skadan är redan skedd. Naturligtvis har de lokala älgjägarna i sista hand påverkningsmöjligheter i det om man ska utnyttja licenserna och alls jaga älg. Använder man här förståndet på ett ansvarsfullt sätt oberoende av situationen, är vi på jakt i egna marker eller längre bort med köpta licenser!
 

Nya provregler i bruk

Finska Kennelklubbens fullmäktige godkände de nya provreglerna utan omröstning efter en kort diskussion. Den 20:e augusti börjar provsäsongen med nya spelregler. Också norrmännen har godkänt det gemensamma nordiska regelförslaget, men i Sverige var beslutet med liten övervikt negativt. I Sverige togs beslutet inte direkt av medlemmarna utan beslutsmakten hör till delegater för de lokala klubbarna.

Beslutet som denna lilla grupp tog har väckt debatt I medlemsleden och en farhåga om att Sverige nu faller ur samarbetet, då Norge och Finland kommer att gå vidare med utvecklandet av den nya databasen. Vi har tillsammans med de två andra rasklubbarna i Finland skrivit ett utlåtande, där vi uppmanar svenskarna att ta saken till ny behandling nästa år och förena sig med gruppen. Ännu hinner de med!
 

Nya direktiv för värdetävlingarna

Direktiven för värdetävlingarna blev i behov av en förnyelse p g a de nya provreglerna. Nu finns det inte längre någon öppenklass/segrarklass så alla hänvisningar till dem måste skrivas om. Samtidigt uppdaterade och granskade vi direktiven bl a för fordringarna på utställningsresultat och medlemskap. Det är skäl att komma ihåg, att om hundägaren vill delta i klubbens värdetävlingar eller uttagningstävlingar, så skall denne också vara medlem i klubben. Det samma gäller även för andra evenemang som klubben erbjuder, ex. avelsgranskning, användande av utländska täckhundar och den allt vanligare parningsrekommendationen.

När det gäller värdetävlingarna har diskussions uppstått om fordringarna på resultaten för att få ställ upp på Juniormästerskapen och saken gick till omröstning i styrelsen. Härefter godkänns högst ett resultat från säsongsprovet och dessutom skall ett resultat vara från innevarande säsong. För utställningsresultatens del är kravet speciellt nödvändigt beroende på att en hund nu kan delta på prov även utan utställningsresultat. De nya direktiven finns på vår webbsida.
 

Finns det intresse för en resa till Elverum och Rättvik?

Svaret är nej. I föregående tidning gick vi ut med en intresseförfrågan och beklagligtvis så kom det inte tillräckligt med intresserade. Det är ett allmänt känt faktum, att om mänskors fritid förs det numera en hård tävlan och det är bara så att fritiden inte räcker till allt. Det är dock beklagligt, att det ur vår klubb inte hittades trettio personer till denna resa. Arrangemangen fick vi dock rätt långt klara och resans pris skulle ha blivit förmånligare än den föregående för några år sedan. Det är ganska givet att inom en nära framtid inte finns motivation för att ordna en likadan resa. Intresserade fanns nu bara till hälften av det planerade minimala antalet.
 

Dagens rubriker

Vårens ivrigaste avelstid är förbi och även säsongen för grupputställningar och det märks nu också i rubrikerna. Med rubriker menar jag inte tidningarnas löpsedlar utan det innehåll vårt diskussionsforum bjuder på. Forumet går i vila efter årsmötet och så här i början av sommaren. Nu har dock forumet piggnat till ty förutom de normala små armbrytningarna så har Kivesvaarabornas projekt ”att skaffa en hundfadder” aktiverat läsarna. Kivesvaara-gruppen finns också på facebook. Så ta en titt ifall ni inte vet vad det handlar om!
 

Från svartvitt till grått

I allmänhet berättar ett svartvitt tänkesätt om, att personen inte vet tillräckligt om ämnet för att kunna skapa sig en objektiv bild. Alltefter mänskan växer och utvecklas mentalt, man kunde kanske säga I takt med åldrandet, så får det svartvita tänkandet också gråa stänk. Med det menar jag inte det, att de ovetande har karelska björnhundar medan vi klokare förstår oss på de grå raserna.

Jag har alltid känt inom mig det där svartvita tänkesättet t ex då det gällt saker om olika regler. Den fullständiga ovetskapen erbjuder en mållös självsäkerhet genom vilken det är lätt att uttala sanningar i ärenden. Jag hoppas att det svartvita tänkandet inte tar upp för stor del i aveln inom våra raser nu då kennelklubbens nya avelsstrategi jämte åtgärdsprogram har godkänts i fullmäktige. Avel är ett långsiktigt arbete och de här direktiven kommer vi också i fortsättningen att tillämpa hos oss bl a i samband med uppdateringen av målsättningar för aveln. Strategin med åtgärdsprogrammen inverkar naturligtvis även på uppdateringen av kennelklubbens övriga direktiv. Det återstår att se när rekommendationer och målsättningar via direktiven blir stadganden. I kennelklubben har många regler ändrats till direktiv bara av den orsaken att styrelsen kan uppdatera direktiv, då regler igen fordrar en behandling av fullmäktige. Och motiveringen till detta är, att direktivens uppdatering och ändring blir smidigare. Fullmäktiges möten två gånger i året är uppenbarligen för sällan, för att olika direktiv om registreringar och annat kan hållas up to date? Hur säkerställs det, att vi alla, som berörs av direktiven, ska kunna hållas oss uppdaterade i den takt som förändringarna kommer? De i kraft varande direktiven lönar det sig att granska flera gånger före en parning görs! Förutom uppfödning gäller detsamma för vår under kennelklubben ställda hobbyverksamhet, prov och utställningar.

Vi ses i kommande skolningstillfällen och på prov, jag tillönska alla ett varmt slut på sommaren och en givande höst!

Olen kuullut väitettävän, että SHHJ:n vuosikokouksen puheenjohtaja ei olisi antanut mahdollisuutta äänestämiselle sääntöasiassa. Koska kommentoija ei itse ole ilmeisesti ollut edes samassa kokouksessa läsnä niin kerrottakoon myös tässä, että keskustelua asiasta käytiin pitkään ja vain yhdessä puheenvuorossa esitettiin uuden sääntöehdotuksen hylkäämistä. Koska tuo esitys ei tämän jälkeenkin jatkuneen keskustelun aikana saanut yhtään kannatuspuheenvuoroa ei myöskään ollut mitään mistä äänestää. Päätöksen nuijimisen aikaansaamat aplodit vahvistivat tehdyn päätöksen kannatuksen kokousväen keskuudessa!

Kokouksessa kuitenkin myös äänestettiin. Äänestys käytiin haukutusajan jatkamisesta. Asian käsittelyn aikana hallituksen yksimielinen esitys sai myös kokousväen selvän enemmistön kannatuksen. Tämä äänestys oli kuitenkin ehdottoman tarpeellinen jäsenistön mielipiteen selvittämiseksi. Vuosikokouksen päätöksellä SHHJ:n hallitus ei lähde ajamaan haukutusajan jatkamista.

Kokous oli rakentavassa hengessä keskusteleva ja hallitus sai monenlaista evästystä tulevan toiminnan pohjaksi. Kokouksen puheenjohtaja Jarmo Rantanen onnistui tehtävässään erinomaisesti mahdollistaen keskustelun, mutta vieden kokousta kuitenkin määrätietoisesti eteenpäin.

Forssassa kokouspäivän järjestelyt kaikkinensa toimivat erinomaisesti ja siitä kiitokset kaikille järjestelytehtävissä toimineille!

Talouden saralla tekemistä

Järjestömme talous on edelleen vakaalla pohjalla, kiitos aiempina vuosina tehdyn työn. Myös vuosikokous kiinnitti aiheellisesti huomiota negatiiviseen tulokseemme viime vuodelta. Vaikka talousarvio oli alunperinkin laadittu selvästi miinusmerkkiseksi, niin negatiivinen tulos ei ole tietenkään sellainen, mihin olisi tarkoitus ehdoin tahdoin pyrkiä. Tilanne on samankaltainen tällä hetkellä kaikissa hirvikoirajärjestöissä. Olin todistamassa kahdessa kokouksessa kuinka kennelliiton edustaja pääsi tervehdyksissään kuittaamaan rotujärjestöjemme heikkoa taloudellista tulosta sillä, että kennelliitto teki viime vuodelta 800 000 euroa positiivisen tuloksen. Hyvä niin?

Rotujärjestössämme hallitus on ensisijaisesti vastuussa taloudesta ja hallituksen alaisten toimikuntien kanssa tilannetta pyritään korjaamaan talouskuria tiukentamalla. Voimme kuitenkin yhteistuumin toimia asian hyväksi myös tuloja kasvattamalla mm. tehostamalla jäsenhankintaa. Etenkin kasvattajat ovat pentuja myydessään avainasemassa toivottamaan uudet jäsenet tervetulleiksi järjestöömme. Jäsenmaksutulot ovat merkittävin tuloerä taloudessamme. Kuluvana vuonna on kaikilla vähintään 3 uutta maksavaa jäsentä hankkivalla mahdollisuus osallistua kylpyläviikonlopun arvontaan. Tämän lisäksi toteutetaan jokavuotinen jäsenhankintakilpailu ja voittajat palkitaan vuosikokouksessa 2013 Vaasassa.

Kiinnostaako matka Elverumiin ja Rättvikiin?

Monen vuoden tauon jälkeen suunnittelemme matkaa rotujemme kotimaihin, Norjaan ja Ruotsiin. Elokuun puolivälissä toteutettavalla matkalla on mahdollisuus osallistua Elverumissa pidettäviin pohjoismaisiin metsästys- ja kalastuspäiviin, joissa vierailee vuosittain 30 000 ihmistä. Molemmissa paikoissa on myös koiranäyttelyt, joissa on mukana rotujärjestöjemme edustamat rodut. Esim. Elverumiin odotetaan n. 500 metsästyskoiraa. Ilmoitus matkasta löytyy toisaalla tässä lehdessä. Toivottavasti saamme mukaan riittävästi lähtijöitä, jotta matka toteutuu!

Mitä alkanut vuosi tuo tullessaan?

Tämän vuoden aikana tapahtuu monia asioita, joilla saattaa olla suuri merkitys myös meidän harrastuksellemme. Rotujemme JTO:t on hyväksytty kennelliitossa. Uusien sääntöjen käyttöönotto ei varmasti tapahdu kivuttomasti GPS:n avulla tehtävine tulkintoineen. Mitä tekevät Ruotsi ja Norja uusien sääntöjen kanssa? Kennelliiton valtuusto käsittelee jalostusstrategiaa kevään kokouksessa. Uusi tietokanta pitäisi ottaa käyttöön. Tässä vain muutamia mainitakseni. Kaikkien näiden haasteiden keskellä meidän tulee myös kääntää rotujärjestömme talouden kurssi parempaan suuntaan.

Jämtlanninpystykorvan noustua uhkaamaan harmaan norjanhirvikoiran asemaa alkoivat harrastajien välit selvästi huonontua. Sittemmin jämtti on jo rekisteröinneissäkin huristellut ohi ja tuntuu siltä, että koiranhännänvetoa on näiden päärotujemme välillä jopa enemmän kuin joskus ennen harmaiden ja karhukoirien välillä. Imatralla SPJ:n vuosikokousviikonloppuna kuulin viimeksi, kuinka karhukoiraharrastajat kertoivat harmaan tulon Suomeen olleen parasta mitä karhukoirajalostukselle on tapahtunut. Syntynyt kilpailutilanne pakotti jalostamaan myös karhukoiraa paremmaksi hirvikoiraksi. Nykyään nämä kolme hirvikoirien valtarotua ovat tilastollisesti katsoen ja koesuorituksilla mitattuna käytännössä samalla tasolla. Ehkä ainoastaan karhukoiranartut ovat vielä hieman jäljessä muihin verrattuna. Kilpailu on siis hyvästä kunhan se on tervettä ja käydään hyvässä hengessä!

Toimiessani puheenjohtajana ovat kaikkien veljesjärjestöjemme puheenjohtajat jo kertaalleen vaihtuneet. Oma pestini tulee olemaan katkolla ensi vuonna Vaasan vuosikokouksessa. Vaikka en ole vielä varsinaisesti harmaantunut tässä tehtävässä, niin parta on jo mennyt valkoiseksi. Niin Forssassa kuin muissakin yhteyksissä on tiedusteltu tulevan puheenjohtajavalinnan osalta, olenko käytettävissä Vaasassa päätöstä tehtäessä. Asiaa en ollut vielä ennen Forssan kokousta edes harkinnut.  Täytän elokuussa 50 v. ja olen luvannut siihen mennessä kertoa asiasta. Silloin meillä on vielä koko syksyn koekausikin aikaa avoimin kortein valmistautua tulevaan. Järjestödemokratiaan kuuluu luonnollisesti se, että vaihtoehtojen tarjoaminen tässäkin asiassa jäsenistön päätettäväksi ei varmaankaan ole pahasta.

Aurinkoista kevään jatkoa!

Esa Kukkonen
 

Vuosikokous Forssassa

Tässä lehdessä on virallinen kutsu vuosikokoukseemme asiaankuuluvine liitteineen eli mukana on myös ehdotus uusista hirvenhaukkukokeiden säännöistä. Kaikilla asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus vaikuttaa joko henkilökohtaisesti paikanpäällä kokouksessa tai valtakirjan välityksellä, mikäli asia menee äänestykseen. Päätösprosessi sinällään on hyvin yksinkertainen eli sääntöehdotus joko hyväksytään tai hylätään vuosikokouksessa enemmistön päätöksellä. Tervetuloa vaikuttamaan! Kulunut toimintavuosi on ollut poikkeuksellisen vilkas myös yhteistoiminnan osalta. Erilaisia kirjelmiä on laadittu ja palavereita pidetty niin rotujärjestöjen kesken kuin muidenkin tahojen, kuten esim. metsästäjäliiton kanssa. Viimeisin metsästyskoirarotujärjestöjen puheenjohtajien yhteispalaveri pidettiin 19. tammikuuta Ilmajoella ja siellä mm. laadimme yhteisen julkilausuman Natura-alueiden metsästyksestä, riistakonsernin strategiasta sekä sudenkaatolupien määrästä. Julkilausuma on toimitettu eri sidosryhmille ja laajasti eri lehdille. Toivottavasti julkaisukynnys ylittyy mahdollisimman monessa.  

Rekisteröinnit 2011

Lokakuun lehdessä kirjoitin: "Ennustan kuitenkin rekisteröintien molemmilla roduilla hieman kasvavan viime vuoteen verrattuna ja varmasti jämtlanninpystykorva säilyttää kiistattoman valta-asemansa rekisteröintimäärällä mitaten tänäkin vuonna". Jämtlanninpystykorva säilytti asemansa rekisteröinneissä sijalla 5 ja muutosta rekisteröintimäärässä oli +1 kpl. Harmaa norjanhirvikoira paransi pykälällä asemaansa ollen nyt seitsemäs eniten rekisteröityjen rotujen joukossa ja rekisteröinnit kasvoivat +38 kpl. Kerrankin on mukava todeta olleensa oikeassa, vaikka tarkalle meni. Odotin kasvun olevan hieman suurempaa molemmilla roduilla. Myös hirvenhaukkukokeiden suoritusten määrä nousi yllättävän korkeaksi, vaikka alkusyksystä tilanne näytti heikolta peruttujen kokeiden myötä. Tarkkaa tietoa lukumäärästä ei ole vielä tässä vaiheessa, koska kaikki kokeiden järjestäjät eivät ole asianmukaisella tavalla toimittaneet papereita eteenpäin. Tallennettujen suoritusten lukumäärä on tällä hetkellä n. 7500 kpl. Joissakin piireissä on ollut sellainen käytäntö, että jos kokeen papereita ei ole toimitettu ajoissa (viikon sisällä) tai järjestelyt muuten ontuvat niin seuraavalle kaudelle ei ole ko. organisaatiolle enää myönnetty kokeita. Jokin painostuskeino voisi olla tarpeen jos jatkossakin papereita haudotaan useita kuukausia. Samaan aikaan joku koiranomistaja odottaa kenties vahvistusta käyttövalionarvolleen, vuosikirjojen teko viivästyy yli parhaan sesongin jne. Nykytekniikalla vuosikirja voisi olla jo painossa jos määräaikoja noudatettaisiin.  

Jalostuspäivät 2012 Kuopiossa

Rotujärjestöjen yhteisen sääntötoimikunnan kanssa yritimme saada jalostuspäivien yleiseen osioon yhdeksi aiheeksi uuden hirvenhaukkukokeiden sääntöehdotuksen. Ensin alustuksena ehdotuksen esittely ja jatkona paneelikeskustelu, jolloin myös kuulijoilla olisi ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä. Keskustelumahdollisuus olisi varmasti avannut uuden sääntöluonnoksen taustoja netti- ja lehtitiedotusta enemmän. Jalostusvaliokuntamme on onneksi kuitenkin saanut alustuksen asiasta, vaikka alkuperäinen laajempi käsittely sitten typistyikin. Epäilen tämän aiheen herättävän eniten keskustelua iltaa myöten, mutta nuo keskustelut tapahtuvat pienemmissä piireissä eivätkä ole välttämättä yhtä kehittäviä.  

Rotujemme jalostuksen tavoiteohjelmat

Rotujemme JTO:t ovat pallotelleet kennelliiton ja roujärjestön välillä. Tämän talven kuluessa olemme jälleen saaneet takaisin vanhoja versiota ja niiden pohjalta kommentoituja luonnoksia, joiden korjaukset on ohjelmiin tehty jo aikoja sitten. Asia etenee tuskastuttavan hitaasti. Järjestömme vuosikokous antoi aikanaan valtuutuksen pienille, lähinnä teknisille muutoksille, joita mahdollisesti tarvitaan jalostuksen tavoiteohjelmien hyväksymiseksi. Vuosi vuodelta ohjelmia on pitänyt päivittää myös mm.tilastojen osalta ajan tasalle. Toivottavasti tuokin täysin hyödytön pallottelu jossakin vaiheessa johtaa myös päätöksiin, jotta jalostusvaliokuntamme voisi keskittyä muihin asioihin. Yleisellä tasolla mm. kennelliiton jalostusstrategian käsittelyn yhteydessä on painotettu rotukohtaisen JTO:n olevan rotujärjestön asia. Ihmeen tiukassa tuo meidän oman ohjelmamme hyväksyminen kennelliiton puolella kuitenkin on. Pessimisti voisi epäillä, että nyt kun olisi käytettävissä jo uusi mallirunkokin JTO:lle niin eiköhän tuokin homma kohta palaudu lähtöruutuun ja koko kirjoittaminen alkaa uudelleen. Realistina uskon, tai ainakin toivon, että järki voittaa tässä asiassa.  

Suomen hirvikoirajärjestö

Järjestömme toimintaa rotujärjestönä niin kustannusten kuin työmääränkin osalta helpottaa merkittävästi se, että rotujemme käyttötarkoitus keskittyy niinkin voimakkaasti hirvenhaukkukokeisiin ja toisaalta myös se, että edustamme ei-kotimaisia rotuja. Tietysti kotimaisten rotujen kohdalla olisi etuna erityisasema niin taloudellisessa mielessä kuin vaikuttamismahdollisuuksienkin osalta sidosryhmiin nähden. Vajaa vuosi sitten hirvikoirajärjestöjen vuosikokousviikonloppuina otettiin hyvin voimakkaasti ja useiden henkilöiden taholta esille tarve laajempaan, yhteiseen hirvikoirajärjestöön. Osa hirvikoiraharrastajista muissa rotujärjestöissä kokee olevansa toissijaisessa asemassa ja haluaisivat kuulua järjestöön, jossa hirvikoiraharrastajilla olisi enemmän sananvaltaa. Perusteena asialle esitettiin myös se tosiasia, että entistä enemmän harrastajilla on häkissä useamman rodun edustajia, ei pelkästään yhtä tiettyä rotua. Samaan aikaan ihan eri syistä useammalta taholta esitettiin myös järjestömme nimen muuttamista. Esitysten mukaan nykyisen "Suomen harmaahirvikoirajärjestö - Finska jämt- och gråhundklubben ry" nimen sijaan sen tulisi olla neutraali rotujen kannalta eli esim. Suomen Hirvikoirajärjestö tms. Tässä ainakin muutama asia, joita itse kukin voi kevään aikana pohtia jos aika käy pitkäksi syksyn kiireiden jälkeen. Aurinkoista kevättalvea!    

Årsmötet i Forssa

I denna tidning finns en officiell inbjudan till vårt årsmöte med tillhörande bilagor och med finns också förslaget om nya regler för älghundsprov. Alla som är intresserade har möjlighet att påverka antingen personligen på plats vid mötet eller genom fullmakt, ifall ärendet går till omröstning. Beslutsprocessen i sig är mycket enkel dvs. regelförslaget godkänns eller förkastas på årsmötet genom majoritetsbeslut. Välkommen med för att påverka!

Det gångna verksamhetsåret har varit exceptionellt livlig vad samarbetet beträffar. Det har skrivits många olika promemorior och det har hållits många möten mellan rasklubbar och andra berörda t ex med jägarförbundet. Senast hade vi en palaver för ordförandena inom alla jakthundsrasklubbar i Ilmajoki den 19.januari och där åstadkom vi en gemensam skrivelse om jakten på Natura-områdena, om viltcentralens strategier samt om antalet licenser på varg. Resolutionen har sänts till olika intressegrupper och gått vida till olika tidningar. Förhoppningsvis ska den nå över nyhetströskeln i många tidningar.

Valpregistreringen 2011

I oktober tidningen skrev jag: " Jag uppskattar dock att registreringen för båda raserna kommer att öka litet jämfört med senaste år och säkert kommer jämthunden att bevara sin ställning visavi registreringstalen även detta år". Jämthunden bevarade sin ställning i antalet registreringar på plats 5 och förändringen i antalet var + 1 st. Gråhunden förbättrade sin ställning med ett pinnhål och är nu på 7. plats och antalet registreringar ökade med 38 st. För en gångs skull är det skönt att se att jag hade rätt även om det var nära. Jag förväntade mig en något större ökning för båda raserna.

Även antalet prestationer på prov steg överraskande högt, fastän det från början av hösten såg svagt ut med många inhiberade prov. Ett noggrant antal provstater finns inte i detta skede, för alla provarrangörer har inte sänt in sina papper inom den tid som det anstår dem. Ca 7500 prov finns för tillfället inskrivna. I något distrikt har det förekommit den praxisen, att ifall provprotokollen inte inlämnats i tid (inom en vecka) eller att arrangemangen i övrigt haltat, så har den arrangören inte fått sina prov godkända följande säsong. Någon form av påverkningsmöjlighet kunde vara på sin plats ifall man sitter på sina protokoll i månader. Samtidigt kanske någon hundägare väntar på att få bekräftelse på sin ansökan om championat, tryckningen av årsboken fördröjs över den bästa säsongen osv. Med nuvarande moderna teknik kunde årsboken redan finnas på tryckeriet om alla skulle uppfylla de tidsgränser som är uppsatta.

Avelsdagarna i Kuopio

Tillsammans med rasklubbarnas gemensamma regelkommitté försökte vi få med det nya förslaget till provregler som ett ämne i den gemensamma programdelen. Först som inledning en presentation av regelförslaget och som fortsättning en paneldiskussion, varvid även åhörarna skulle ha haft möjlighet att ställa frågor. Ett diskussionsforum skulle säkert ha öppnat upp bakgrundsfaktorer till regelförslaget mera än genom informationen via webben och tidningen.

Vårt avelsråd har lyckligtvis fått till stånd ett inlägg om reglerna, fastän den ursprungliga mera omfattande behandlingen dock inte blev av. Jag tippar att ärendet om provreglerna under kvällens lopp kommer att väcka den mesta diskussionen, men den kommer att föras i mindre grupper och det är inte nödvändigtvis så upplyftande.

Målsättningsprogram i aveln av våra raser

Målsättningsprogrammet har bollats fram och tillbaka mellan kennelklubben och vår klubb. Under denna vinter har vi igen fått tillbaka gamla versioner och förslag, som vi redan tidigare kommenterat och till vilka vi gjort korrigeringar i programmet för länge sedan. Ärendet framskrider förfärligt långsamt. Klubbens årsmöte på sin tid gav oss tillstånd till små justeringar av närmast teknisk natur. Det kunde vi eventuellt behöva, för att få målsättningsprogrammet för aveln godkänt. Från år till år har vi varit tvungna att uppdatera statistikdelen. Förhoppningsvis ska det helt onödiga bollandet någon gång även leda till beslut, så att vårt avelsråd kan koncentrera sig på andra väsentliga saker. I allmänna ordalag har man i samband med behandlingen av kennelklubbens avelsstrategi betonat, att det rasspecifika programmet för aveln hör rasklubben till. Men det har varit märkligt svårt att få vårt program godkänt i kennelklubben. En pessimist kunde kanske misstänka, att nu då det skulle finnas en ny modell till målsättningsprogram för aveln, så månne inte ärendet snart återgår till startrutan och hela skrivprocessen börjar om från noll. Som realist tror jag eller åtminstone hoppas jag, att förståndet skall segra i detta ärende.

För mindre än ett år sedan togs behovet av en mera omfattande och gemensam älghundsklubb upp mycket påtagligt på respektive rasklubbars årsmöten och också av flera personer. En del av älghundsvännerna i andra rasklubbar upplever, att de är i en andrahandsställning och att de skulle önska sig höra till en rasklubb, där älghundsägarna skulle ha mera att säga till om. Som grund för ärendet framfördes också det faktum, att allt fler älghundsägare i sina hundgårdar har fler olika raser, inte enbart en speciell ras. Samtidigt framfördes också från flera håll att namnet på vår rasklubb borde ändras. Enligt förslagen skull det nuvarande namnet "Suomen harmaahirvikoirajärjestö - Finska jämt- och gråhundklubben ry" i stället få ett namn, som skulle vara neutralt i rashänseende, alltså t ex Finska Älghundklubben eller dyl.

Här framkom åtminstone några saker, som var och en kan fundera på under våren ifall tiden blir lång efter höstens bråda aktiviteter. Med hopp om en solig vårvinter!

Finska älghundklubben

Tässä joulukuun numerossa ovat jälleen mukana tulokset ja tunnelmat järjestömme arvokisoista. Onnittelut kaikille mukana olleille ja erityisesti tietysti näissä kokeissa menestyneille. Useimmille meistä nämä saavutukset jäävät vain haaveeksi, toisille taas kaikki tuntuu onnistuvan niinkuin luonnostaan. Viime vuonna hirvimestaruuden saavuttanut jämtti Martinmäen Lucky Luke toisti temppunsa ja omistajansa Ari Wiik pokkasi palkinnot toisena vuonna peräkkäin. Tällä kertaa Torniossa vaativissa olosuhteissa. Muut voitot menivät harmaille eli juniorimestariksi haukkui Jänisahteen Karu (om. Kari Pasi) ja hirvimestarittaren tittelin ansaitsi Sahiahon Sanni (om. Juha Kupari).

Yksi kisa on vielä edessä eli ystävyysottelu Kainuussa. Viime kerralla järjestömme joukkue voitti, voisi sanoa jälleen, sillä kiertopalkinto jäi pysyvästi meille. Toivottavasti saamme heti uuteen kiertopalkintoonkin kiinnityksen tulevassa ottelussa.

Arvokisojemme voittajien omistajat ja kasvattajat tullaan palkitsemaan järjestön toimesta myös Forssassa ensi kevään vuosikokouksessa. Tässä lehdessä on jo alustava ilmoitus vuosikokoukseen liittyen majoitusten ja ruokailujen varaamiseksi. Aikaisemmista vuosista poiketen varsinainen virallinen ja tarkempi kokouskutsu julkaistaan vasta helmikuun lehdessä. Helmikuun lehdessä julkaistaan kokouksen asialista liitteineen. Mukana tulee olemaan mm. esitys uusista yhteispohjoismaisista säännöistä. Sääntöluonnos löytyy tällä hetkellä ainoastaan nettisivuiltamme. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että viimeinen yhteinen palaveri pohjoismaiden välillä pidetään vasta tämän lehden materiaalin jättöpäivän jälkeen joulukuun alussa.

Suomessa rotujärjestöt ovat hallituksissaan hyväksyneet esitetyn sääntöluonnoksen vuosikokouksiin vietäväksi. Ilman uutta käsittelyä ei tuohon luonnokseen voida tehdä enää merkittäviä muutoksia. Pohjoismaiden yhteisessä kokouksessa heinäkuun alussa onkin sovittu, että lähinnä selviä virheitä ja pieniä oikaisuja voidaan enää tässä vaiheessa tehdä. Kunkin rotujärjestön vuosikokous sitten keväällä ottaa kantaa siihen, ovatko säännöt esitetyssä muodossa hyväksyttävissä vai jatketaanko edelleen nykyisillä säännöillä.

Pitkien AVO-kokeiden kokeilu käytössä piireissä 

Tämän syksyn avoimien kokeiden suoritusmäärä on ainakin alkusyksystä ollut monin paikoin edellisvuosia pienempi. Tämä siitäkin huolimatta, että kynnystä AVO-kokeille on madallettu laajennetun koko koekauden kestävien AVO-kokeiden kokeilun myötä.

Näiden kokeiden osalta on monin paikoin puutteita paperitöissä. Liian helposti näyttää unohtuvan se tosiasia, että kukin koesuoritus on oma kokeensa. Jokaisesta suorituksesta täytyy täyttää myös koepöytäkirja, ei pelkästään koirakohtaista lomaketta.

Suoritusten määrä näissä kokeissa on ollut joillakin alueilla ainakin alkusyksystä pieni myös sen vuoksi, että hirvikantaa on leikattu turhan paljon. Edellytykset nuorten koirien kouluttamiseksi eivät ole olleet entisellään. Tämä pätee ainakin kotiseudullani entisen Oulun riistanhoitopiirin eteläisissä osissa.

Eivätkö karhukoirat ole hirvikoiria? 

”Tämä ei koske vain hirvikoiria – myös karhukoirilla on näitä paljon!”. Tämä on mahdollisimman tarkka lainaus Kirsi Sainion sanoista Suomen kennelliiton valtuustoseminaarin yhteydessä. Kyseessä lienee kuitenkin täysin tahaton lipsahdus, jolla oli tarkoitus vain erotella harmaat ja karjalankarhukoirat rotuina (lue: harmaat = SHHJ:n rodut ja karhukoira on karjalankarhukoira). Kommentti liittyi vastaukseen, jonka sain puolusteltuani meidän ko. seminaarissa tampioiksi kutsuttujen toimia runsaiden poikkeuslupien anomisen vuoksi. Tampioksi nimittely Sainion taholta johtui taas siitä, että emme huolehdi ajoissa pevisaan liittyvien tutkimusten tekemisestä. Aikaisemmin tutkimustulokset piti olla vahvistettuna vasta pentuja rekisteröitäessä, nykyisin esim. lonkkakuvauksen tulos täytyy olla kennelliitosta saatuna ennen astutusta.

No, selitystä selityksen perään. Entistä varmempaa on kuitenkin se, että kasvattajan tulee jatkossa aina vain tarkemmin seurata muutoksia ohjeissa ja määräyksissä. Ohjeita ja määräyksiä tutkittaessa esim. kennelliiton osalta kannattaa tarkistaa myös kuukausi, jolloin päätös on annettu. Sama vuosi ei takaa sitä, että ohje on uusi. Koirarekisteriohje on kennelliiton hallituksen toimesta muutettavissa vaikka kuukausittain.  

Yhdessä asiassa kennelliitto ei petä. Kustannukset rekisteröintimaksujen osalta nousevat syysvaltuuston päätöksellä. Saimme kuulla myös siitä, että ensi keväänä on tiedossa korotuksia jäsenmaksuihin. Uuden tapahtumatietojärjestelmän kehityksen myötä tulee jatkossa myös tarve yksilöidä palkintotuomarit samoin kuin ylituomarit numeroimalla heidät. Tämä edellyttäisi jatkossa sitä, että kaikkien palkintotuomareidenkin pitäisi olla Suomen kennelliiton jäseniä. Ylituomarikortin numero on nimittäin SKL:n jäsennumero.

Suosittelen toki kaikille järjestömme jäsenille myös Suomen kennelliiton jäsenyyttä. En vain haluaisi rakennettavan järjestelmää, jossa hirvikoiralla harrastaminen pakottaisi jäsenyyteen!

Onhan se kelejä pidellyt!

Vielä on muistissa se aika, jolloin joulukuun alkaminen mustana ja vesisateisena pisti mielen synkäksi, koska lumeton maa ruokki epäilyjä joulupukin liikkumiskyvystä. Tänään töissä eräs australialainen asiakkaan edustaja kyseli, milloin täällä Suomessa yleensä tulee lumi? Hieman hän epäili, kun vakuutin tähän aikaan yleensä jo olevan melkoisen valkoista. Ulkona kun näyttää tällä hetkellä ihan samalta kuin nykyisessä asuinpaikassaan Englannissakin yleensä.  Kaipaili jo kovasti hiihtokelejä!

Hirvijahti on meillä loppunut jo kuukausi sitten. Lupia olisi vielä ollut jäljellä, mutta sopiva jäävä kanta olisi ollut jos pyyntiä ei olisi aloitettukaan. Toivottavasti nämä kelit edesauttavat myös hirvien eloonjäämismahdollisuuksia varsinkin tuossa naapurissa olevilla valtion mailla. Viime vuonna kun saivat siellä naarasprosentiksi yli 90% ja nyt välineuvottelussa vastaava prosentti oli yhdelläkin pienemmällä porukalla siellä tasan sata. Mielestäni sateinen ja tuulinen joulukuu olisi ihan paikallaan tässä tilanteessa ja musta joulu todella kaunis!

Hyvää loppuvuotta ja rauhaisaa joulunodotusta teille kaikille!

Metsästyskoirien omistajille ja metsästäjille syksy on yleensä harmaudestaan huolimatta pääosin positiivisia tuntemuksia herättävää aikaa. Moni säästää kesälomiaan elo- ja syyskuulle, osa jopa lokakuulle varsinaista hirvijahtia varten. Itse en ole lomiani erityisesti säästellyt, mutta edelleen ne nyt lokakuun vaihteessa ovat erinäisistä syistä vain jääneet pitämättä.

Nurjan puolensa syksy näyttää paitsi alituisina vesisateina niin myös menetyksinä hihnan molemmissa päissä. Kaikki ystävämme eivät tänäkään vuonna saaneet tilaisuutta 20. elokuuta laskea koiraansa irti hirviä hakemaan. Tämä kuuluu tietysti elämään samoin kuin sekin, että menetämme koiriamme monista eri syistä. Koiriamme uhkaavat monet vaarat, joille me emme voi juuri mitään kuten esim. liikenne autojen ja junien muodossa, hirven polkemiset jne. Toivottavasti emme ole kuitenkaan täysin kädettömiä jatkossakaan valtion koirien aiheuttamien vahinkojen minimoimisessa.

Hirvijahti on meilläkin käynnistynyt eivätkä ensimmäiset jahtipäivät tuoneet yllätyksiä. Muutama hirvi nurin ja kanta on meillä odotetun heikko. Onhan tuo tilanne ollut nähtävissä jo useamman vuoden ajan ja käsitys vahvistunut tässä alkusyksyn aikana koiria treenatessa. Tulevina vuosina meilläpäin nousee sitkeästi hakevien ja jäljittävienkin koirien arvostus. Nuoren koiran koulutus taas on entistä työläämpää.

Harmaat pentueet

Jämtlanninpystykorvien ja harmaiden norjanhirvikoirien rekisteröinnit näyttävät olevan edelleen kasvussa. Jämtteillähän tapahtui viime vuonna reilu16% kasvu rekisteröintimäärässä ja niinpä tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä jämttejä onkin jo rekisteröity enemmän kuin vuoden 2009 aikana yhteensä. Viime vuoden lukuihin (vastaava tarkastelujakso heinäkuun loppuun asti) verrattuna kasvu on kuitenkin tänä vuonna pientä ja harmaat näyttäisivät hieman saavuttavan jämttejä. Erot muutoksissa ovat kuitenkin niin pieniä, että ne mahtuvat vielä virhemarginaaliin. Ennustan kuitenkin rekisteröintien molemmilla roduilla hieman kasvavan viime vuoteen verrattuna ja varmasti jämtlanninpystykorva säilyttää kiistattoman valta-asemansa rekisteröintimäärällä mitaten tänäkin vuonna.

Harmaalla alueella sääntöjen kanssa

Tänä syksynä on virinnyt jälleen koekauden alkaessa keskustelu koesääntöjen eri arvostelukohdista ja niiden tulkinnoista. Erityisen suurta mielenkiintoa on herättänyt sääntötoimikunnan linjaus pysäyttämisen osalta silloin kun vähintään yksi karkko jää kokonaan saavuttamatta erän aikana. Harva enää muistaa, että jo vihreässäkin kirjassa oli ristiriitaista tekstiä ”kaikkien karkkojen pysäyttämisen” ja ”vähintään kolmen uusintahaukun” muodossa. Siinä suhteessa sääntötoimikunnan selvennys olisi voinut tulla jo vaikka 10 vuotta sitten. Valitettavasti punaisen kirjan tekstin muotoilussa pysäyttämisen kohdalla tuli selvä puute, vaikka tekstiä viimeistellessä itse asia jo oli selvä. Ylituomareilla pitäisi asiassa olla yhtenäinen linja, koska tämä asia on koulutettu jo kahtena vuonna peräkkäin ylituomareiden jatkokoulutuksissa.

Säännöt eivät miellytä koskaan meistä ketään kaikilta osin. Tämä on aika vahvasti sanottu, mutta kukapa sen voisi kiistääkään - en minä ainakaan. Näin on aina eikä täydellisiä joka tilanteeseen ja kaikille sopivia sääntöjä voida tietenkään tehdäkään. Täsmällisempään ilmaisuun voidaan pyrkiä ja ammattimaisissa käsissä tekstiä saataisiinkin varmaan syntymään myös enemmän kuin pienen romaanin verran. Onko sekään kuitenkaan tarkoituksenmukaista?

Uusi pohjoismaisten sääntöjen luonnos on meidän kaikkien nähtävänä nettisivuillamme. Tämän syksyn aikana meidän täytyykin käsitellä sääntöluonnosta kokeiluissa ja miettiä niitä kokonaisuutena sekä muodostaa mielipiteemme niiden käyttökelpoisuudesta.

Rotujärjestöjen hallitukset ovat käsitelleet sääntöjen luonnosta ja säännöt ollaan viemässä keväällä vuosikokouksiin.

Saavutammeko yhteisillä säännöillä etuja?

Yhteisten sääntöjen myötä pääsisimme yhteismitalliseen arvosteluun eri maissa, mikä olisi tärkeää, koska jalostuspohjamme on kuitenkin entistä enemmän yhteinen. Hyvin helposti olisi silloin myös toteutettavissa yhteinen tietokantakin kaikkine toimintoineen.

Mielestäni luonnoksen mukaisella arvostelulla koirat voivat edelleen kilpailla haukkukokeissa ja säilyttämällä teknisessä osassa kaikki entisetkin tiedot voimme edelleen kerätä koiriemme tekemisistä saman informaation sekä hyödyntää sitä jalostuksessa. Samalla vapautuisi myös GPS käytettäväksi koiran suorituksen arvostelussa.

Kevään vuosikokouksessa itse kukin sitten päättää omalta kohdaltaan onko valmis hyväksymään uudet säännöt vai jatketaanko nykyisillä myös tulevina vuosina.

Harmaita kennelliiton hallitukseen?

Kennelliiton syysvaltuusto on käsillä marraskuussa ja siellä tehdään henkilövalintoja kennelliiton hallitukseen. Mielestäni on erityisen tärkeää säilyttää metsästyskoirien edustus hallituksessa eikä pieni lisäkään koskaan pahitteeksi olisi. Realismia kuitenkin on se, että metsästyskoiria edustavien tahojen paikkojen lisääminen ei liene mahdollista. SKL:n hallituksessahan ei toki mitään kiintiöpaikkoja olekaan, vaan henkilöt sinne valitaan henkilöinä.

SKL:n hallituksen toimintaan osallistuminen edellyttää henkilöltä joko työelämän ulkopuolella olemista tai vähintäänkin erinomaisen suuria vapauksia pitää vapaita arkipäivinä - ei vain satunnaisesti vaan enemmän tai vähemmän säännönmukaisesti. Itselläni parransänki on mennyt melko valkoiseksi ja tukkakin menettää alkuperäistä väriään, mutta sellaista harmautta SKL:n hallituksessa on jo kylliksi, kun katsotaan nykyisten jäsenten ikäjakaumaa.

Kennelliitossa valmistellaan uusia sääntöjä järjestölle itselleen ja siellä halutaan mm. rajoittaa valtuuston jäsenten määrää. Erilaisia rotujärjestöiksi tulkittavia yhdistyksiä syntyy jatkuvalla tahdilla lähinnä pääkaupunkiseudulle ja kaikilla näillä on yhtä suuri vaikutusvalta kennelliiton valtuustossa kuin esim. jäsenmäärältään 100-kertaa suuremmalla rotujärjestöllä. Skeptikkona epäilen, että tuohon on tuskin tulossa merkittäviä muutoksia. Muutoksia kaivattaisiin kuitenkin myös SKL:n hallituksen tehtäviin. Nykyisellään hallituksen päätöksenteko tukitaan paperipinoilla, jotka eivät mahdu normaaliin salkkuun. Siellä välissä sitten on helppo ujuttaa läpi asioita, joita hallituksen kokouksessa mukana ollutkaan ei jälkikäteen tunnusta koskaan hyväksyneensä.

Vaikka tunnetun pyrkyryyteni innoittamana liikkuu kaikenlaisia huhuja niin minulla ei ole aikomusta olla käytettävissä valittaessa SKL:n hallitukseen jäseniä erovuoroisten tilalle marraskuun kokouksessa. Tällä hetkellä hallituksessa istuu sekä SPJ:n että SAJ:n edustaja. Aiemmin myös Jaakko Ilvonen SHHJ:n edustajana oli mukana hallituksessa ja paikan menettäminen oli takaisku meille. Mielestäni kuitenkin suurten rotujärjestöjen (SAJ/SHHJ/SPJ) parista hallituksessa pitäisi olla riittävä edustus ja SHHJ:n olisi toiseksi suurimpana sinne sopiva henkilö löydettävä, ehkä jo seuraava järjestömme puheenjohtaja olisi tehtävää valmis tavoittelemaan.

Tänä vuonna suurimman rotujärjestön puolelta on tulossa ehdokasasetteluun uusi, sopiva ja pätevä henkilö. Toivottavasti kaikki kennelpiirienkin kautta kokouksessa mukana olevat asettuvat yhteisen ehdokkaan taakse tulevassa äänestyksessä!

En grå höst!

Våra värdetävlingar med zonuttagningar är igen aktuella. Jag vill gratulera alla som fått en plats i en zontävlingen till framgången och önska fortsatt lycka åt de som kommer att gå vidare!

För ägarna till jakthundar och för jägare är hösten i allmänhet trots sin gråa framtoning, i huvudsak en tid som väcker positiva känslor. Mången sparar sin semester till augusti och september, en del t o m till oktober för älgjaktens skull. Själv har jag inte speciellt sparat på ledigheter, men fortfarande har de av olika anledningar inte kunnat hållas under oktober.

Sina avigsidor visar hösten inte enbart som ständigt regnig, utan även som förlust i kopplets båda ändar. Alla våra vänner fick inte heller i år möjlighet att släppa loss sin hund den 20.e augusti för att söka älg. Detta hör naturligtvis till livets gång, liksom även det, att vi förlorar våra hundar av många olika orsaker. Många faror lurar för våra hundar och för vilka vi inte kan göra så mycket, som t ex i form av bil- och tågtrafik, älgens sparkar osv. Förhoppningsvis är vi dock inte helt handlösa i fortsättningen när det gäller att minimera de skador som staten förorsakar våra hundar.

Älgjakten har startat även hos oss och de första jaktdagarna har inte fört med sig några överraskningar. Några älgar har fällts och älgstammen är hos oss så svag som väntat. Nog har vi ju kunnat se trenden redan under flera år och uppfattningen har stärkts under förhösten då vi tränat hundarna. Under kommande år stiger nog uppskattningen av de hundar som söker ihärdigt och även spårar. Skolningen av unga hundar har blivit allt jobbigare.

Valpkullarna

Registreringstalen för jämthund och gråhund ser fortfarande ut att öka. I fjol skedde ju hos jämten en ökning med hela 16 % i antalet och även i år per den sista juli har det registrerats fler jämthundar än under hela år 2009. Jämfört med senaste års antal (motsvarande period t o m juli) har ökning dock varit liten och gråhundarna ser ut att lite komma ifatt jämtarna. Skillnaderna i förändringarna är dock så små, att de ryms inom felmarginalen. Jag tippar dock att antalet registreringar kommer att växa litet för båda raserna jämfört med senaste år och säkert kommer jämthunden att bevara sin klara ledarställning i antalet valpregistreringar även detta år.

Inom den grå zonen vad reglerna beträffar

Under höstens första provperiod har det igen uppkommit diskussioner om hur provreglerna skall tolkas i olika bedömningsmoment. Speciellt stort intresse har regelkommitténs linjedragning rönt för ställandet, vad gäller den situation, då minst en stöt leder till att hunden inte får ny kontakt med älgen. Få kommer längre ihåg att i den gröna boken fanns det motsägelsefull text som ”ställande efter varje stöt” och ”minst tre nya ståndskall”. I det avseendet kunde regelkommitténs klargörande ha kommit redan för tio år sedan. Beklagligtvis kom det i den röda boken i textformuleringen om ställandet är ingå en klar brist, fastän det vid redigeringen av texten i själva verket var klart hur saken skulle skrivas. Överdomarna skall här ha en gemensam linje, för denna sak har varit uppe på deras fortbildning redan under två år.   

Reglerna är aldrig oss alla till lags på alla punkter. Detta är ett ganska starkt påstående, men vem kan bestrida det – inte jag i alla fall. Så är det alltid och man kan inte göra regler som är fullständiga för varje situation och som är alla till lags. Man kan försöka få en precisare utformning och med professionell hjälp kunde man säkert få texten så mycket mera än en som en liten roman. Är det då ändamålsenligt?

Förslaget till de nya nordiska reglerna finns till allas påseende på vår webbsida. Under höstens lopp ska vi också testa reglerna i prov och sätta dem i ett sammanhang samt utforma vår åsikt om deras användbarhet.

Rasklubbarnas styrelser har behandlat regelförslaget och förslaget kommer att framläggas för årsmötena på våren.

Kommer vi att uppnå fördelar med gemensamma regler?

Med gemensamma regler skulle vi få en likartad bedömning i de olika länderna, vilket skulle vara av vikt, ty vår avelsbas är ändå allt mera gemensam. Mycket lätt skulle man då kunna förverkliga en gemensam databas med alla dess funktioner.

Med en bedömning enligt det nya förslaget anser jag, att hundarna fortfarande kan tävla i jaktprov och genom att bevara de tidigare detaljerna i den tekniska delen kan vi fortfarande samla in samma information om hundarnas arbete samt dra nytta av det i aveln. Samtidigt skulle vi också få en fri användning av GPS-pejlen vid bedömningen av hundens prestationer.

På vårens årsmöte får var och en sedan för sin del avgöra om man är klar att godkänna de nya reglerna eller fortsätter vi med de nuvarande även under kommande år.

Grått i Kennelklubbens styrelse?

Kennelklubbens höstfullmäktige håller möte i november och där förrättas personval till kennelklubbens styrelse. Jag anser att det är synnerligen viktigt att bibehålla jakthundarnas representanter i styrelsen och en liten ökning vore aldrig till last. Realistiskt är dock en utökning av platserna för de som håller på jakthundarna troligen inte är möjlig. Det finns dock inte några kvotplatser i FKK:s styrelse, utan personerna inväljs som person.

Att delta i FKK:s styrelseverksamhet innebär för ledamöterna att man står utanför arbetslivet eller att man minst har väldigt stora friheter att hålla ledigt under vardagar – inte endast tillfälligt utan mer eller mindre regelbundet. För mig har skäggstubben redan blivit rätt ljus och håret håller också på att förlora sin ursprungliga färg, men en viss grå nyans finns det redan tillräckligt av i FKK:s styrelse, då man betraktar de sittande ledamöternas åldersfördelning.

I Kennelklubben bereds nya stadgar för organisationen och där vill man bl a begränsa antalet fullmäktigemedlemmar. Olika föreningar som anses som rasklubbar föds i fortsatt takt närmast i huvudstadsregionen och alla dessa har lika stort inflytande i kennelklubbens fullmäktige som t ex en rasorganisation som har 100-falt större medlemsantal. Som skeptiker tvivlar ja på, att man får till stånd några större ändringar på den punkten. Förändringar borde också ske visavi FKK:s styrelses uppgifter. För närvarande stöder sig styrelsens beslutsfattande på pappersbuntar, som inte ryms i en normal portfölj. Emellanåt är det dock lätt att få igenom ärenden, som medlemmar vilka deltagit i mötet, i efterhand inte erkänner att de varit med och godkänt.

Fastän det rör sig alla möjliga rykten, som delvis härrör från min erkända halsstarrighet, så har jag inga planer på att stå till förfogande när man ska välja nya medlemmar till FKK:s styrelse vid mötet i november. För närvarande sitter det en representant för Spetsklubben och Stövarklubben. Tidigare var också Jaakko Ilvonen med i styrelsen som representant för vår klubb och att förlora den platsen var ett bakslag för oss. Jag anser dock att de stora rasklubbarna (FSK/FJGK/FSK) borde ha en tillräcklig representation och från FJGK, som den näst största organisationen, borde det hittas en person till en styrelspost, kanske skulle det för vår kommande ordförande vara en uppgift att ha som målsättning.

I år kommer det från den största rasklubben att föreslås en ny, lämplig och kompetent person till en styrelseplats. Förhoppningsvis ska de, som via Kenneldistrikten är närvarande på fullmäktigemötet, kunna stöda den gemensamma kandidaten i kommande omröstning!

Menneiden vuosien aikana olen toiminut monissa ryhmänäyttelyissä näyttelysihteerinä, välillä useammassa saman kuukauden aikana ja onneksi laput ja liput eivät ole menneet täysin sekaisin. Tyypillisesti järjestäjänä on ollut joku metsästysseura tms. ja luonnollisesti silloin näyttelyssä on ollut osat 5&6 ja lisäksi joku ryhmä, esim. 7 tai 8 tai 7/8 yhtenä ryhmänä, joskus myös 4.

Suomalaisia ulkomuototuomareita on ilmeisesti liian vähän. Kuitenkin osa suomalaisista ulkomuototuomareista väittää tuomareita olevan liikaa, koska heitä ei pyydetä tehtäviin.

Ongelma liittynee kuitenkin ainakin osittain siihen, missä ja millainen näyttely on kyseessä.

Jos näyttely on kansainvälinen kaikkien rotujen näyttely tai muu erikoisnäyttely niin halukkuutta ja valmiutta tehtävien vastaanottamiseen kyllä löytyy.

Jos näyttely on tavallinen ryhmänäyttely maakunnassa niin kalenteri on kysyttäessä täynnä, vaikka ei vielä olisi edes keskusteltu siitä minkä vuoden näyttelystä on kyse!

Samalla logiikallahan voitaisiin ajatella myös niin, että esim. ylituomari ei lähtisi lainkaan ns. ykkösenhakukokeisiin tuomariksi. Voisihan sitä odotella pelkkien arvokisojen kutsuja. Pääsisi juhlaillalliselle ja mahdollisesti lehtiinkin poseeraamaan. Hyvä!

Onneksi ylituomarit eivät vielä metsästyskoirien kokeissa toimi noin. Sama koskee onneksi myös metsästyskoiria arvostelevia ulkomuototuomareita. Heillä valmiutta tehtävien vastaanottamiseen löytyy ja suuret kiitokset siitä!

Linkistä www.kotinet.com/salolankennel/Sievi/ löytyvään näyttelyyn löysin onneksi ryhmälle 8 tuomarin Virosta. Ensimmäinen yhteydenotto lahden eteläpuolelle tuotti heti tulosta :-)

Talven ja kevään mittaan on helppo tehdä suunnitelmia pitkän ja kuuman kesän varalle. Kesän tultua sen pituus osoittautuu kuitenkin lähes poikkeuksetta toiveajatteluksi ja vähintään puolet hyvin suunnitelluista tehtävistä jää hoitamatta. Eipä sen nyt sitten olisi väliksi olla niin kuumakaan. Positiivista tässä on tietenkin se, että mitä pikemmin kesä on ohi niin sitä pikemmin pääsee taas metsään myös koiran kanssa!

Uudet hirvenhaukkukokeiden säännöt

Uusien sääntöjen valmistelu on edennyt myös kesän aikana. Heinäkuun 1.-3. päivä pidettiin viimeisin yhteinen palaveri, jossa lukuisia pieniä muutoksia tehtiin saadun palautteen pohjalta. Uusin luonnos on jäsenten nähtävissä rotujärjestöjen nettisivuilla tämän lehden ilmestyessä. Uudessa versiossa on lisätty ohjeita sellaisen tilanteen varalle, että paikanninlaite ei ole käytettävissä (esim. seuraaminen) ja muita, pääosin pieniä muutoksia annetun palautteen mukaan. Uusimmassa versiossa sitkeä koira saa loppupäästä yhden pisteen lisää verrattuna edelliseen versioon, mutta toisaalta karkkoavan hirven perästä palaavaa koiraa myös palkitaan.

Edelleen sääntöluonnosta leimaakin hyvin merkittävästi kompromissien tekeminen niin suhteessa eri maiden entisiin sääntöihin kuin myöskin maissa vallitseviin erilaisiin olosuhteisiin. Yhteisten arvosteluohjeiden hyväksyminen edellyttää niiden arvioimista laajakatseisemmin kuin vain oman koiran suorituksiin peilaten.

Valmistelun osalta jatkossa edetään siten, että tulevan syksyn aikana sääntöluonnosta on mahdollista kokeilla eri yhteyksissä niin kokeissa kuin epävirallisesti esim. koiran kouluttamisen yhteydessä. Mahdollisimman kattava testaus edellyttää myös jäsenistön aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta. Kaikki mahdollinen palaute sääntötoimikunnalle on annettava mielellään ennen marraskuuta. Joulukuun 4. päivä on sovittu yhteinen palaveri eri maiden edustajien kesken ja silloin syntyy näkemys siitä, mikä tilanne eri maissa on mahdollisen sääntöjen hyväksymisen suhteen. Ennen tuota päivää meidän täytyy siis Suomessa paitsi ehtiä testata sääntöluonnosta myös muodostaa oma kantamme siihen.

Mikäli uusien sääntöjen hyväksyminen ilman suurempia muutoksia vaikuttaa mahdolliselta, olisi uudet säännöt mahdollista saada käyttöön jo ensi vuonna. Tämä edellyttäisi luonnollisesti kaikkien rotujärjestöjen hallitusten ja ensi kevään vuosikokousten myötämielistä suhtautumista. Mikäli sääntöluonnoksiin tarvitaan vielä suurempia korjauksia eivät uudet säännöt ehdi enää ensi vuodeksi. Vähintään yhtä suuri viive syntyy luonnollisesti siitä, jos haluammekin palata lähtöruutuun ja aloittaa uusien sääntöjen valmistelu jälleen puhtaalta pöydältä tai nykyisiä suomalaisia sääntöjä korjaamalla.

Arvosteluohjeiden lisäksi rotujärjestöjen yhteinen sääntötoimikunta on valmistellut myös uuden sääntöosan sekä yleisiä ohjeita kokeisiin liittyen. Tehtyihin esityksiin sisältyy mm. häiritsevän esteen poistaminen (sitä ei ole mukana uusia sääntöluonnoksissa). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kello lähtee käyntiin ensimmäisestä löydöstä ja suorituspisteitä on mahdollisuus kerätä enintään 300 min ajan hirvityöskentelystä. Muutoksia luonnoksessa on myös pimeän arvostelun osalta ja hakuajan raajamiseksi. Kaikki tehdyt esitykset tähtäävät suoraviivaisempiin tulkintoihin, tietyissä tapauksissa joustavampaan kokeen läpiviemiseen ja niiden toivotaan vähentävän myös koiranohjaajan vaikutusta kokeen lopputulokseen. AVO-luokan poistaminen sisältyy myös tehtyyn esitykseen eli hirvenhaukkukoe muuttuisi yksiluokkaiseksi. Ns. pitkät kokeet tulivat kuitenkin säilymään ja mahdollisesti niiden käyttömahdolisuus jopa laajentuisi.

Pitkien AVO-kokeiden kokeilu laajeni

Viime syksynä Kymen kennelpiirissä aloitettu kokeilu ns. koekauden kestävien hirvenhaukkukokeiden osalta herätti laajasti kiinnostusta muualla maassa. Tulevan syksyn aikana jo yli puolet maan kennelpiireistä on mukana laajennetussa kokeilussa. Uusi malli pyrkii tekemään kokeisiin osallistumisesta joustavampaa kunnioittaen samalla sääntöjä. Valitettavasti kaikki kennelpiirit eivät nähneet kyseisen kokeilun aloittamista järkevänä ja siltä osin jäsenistömmekin on eriarvoisessa asemassa asuinpaikasta riippuen. Joillakin piireillä paikalliset käytännöt esim. toimintapisteiden keräämisessä muodostivat esteen kokeilulle ja muutosten tekeminen vaatii enemmän aikaa. Osalla uuden järjestelmän vastustajista lienee vain epäluuloja vapaamuotoista koejärjestelyä kohtaan. Henkilökohtaisesti en näe perusteita tuollaiselle ajattelulle ja esim. viime syksynä Kymessä ns. ykkösprosentti oli pienempi tuossa kokeilussa kuin muualla maassa AVO-luokan kokeissa.

Vielä on kesää jäljellä

Ja vielä on aikaa anoa karhunhaukuttamiseen tarvittavia lupia. Toivottavasti kenenkään harrastamista ei rajoita se, että seura, riistanhoitoyhdistys, yhteislupaporukka, kennelpiiri tm. taho on jättänyt luvan anomatta!

Heinäkuu on erilaisten kesä- ja pitäjäjuhlien luvattua aikaa. Meillä Sievissä edessä on perinteiset Muttimarkkinat. Mielenkiintoisen yllätyksen koin muuten lauantaina Ruotsissa, kun isäntämme ja viikonlopun palaverin puheenjohtaja illalla kyseli ruuasta nimeltä Mutti. Osui aika hyvin kohdalleen ja meitä olikin vain tasan kaksi, jotka ko. ruuan siellä tunnistivat; kysyjä ja minä. Muttimarkkinat eivät sinällään ole niinkään merkittävä tapahtuma järjestömme kannalta, mutta heti sen jälkeen lähdemme pienellä joukolla Viroon ja osallistumme sikäläiseen metsästäjien kesäjuhlaan, XXXI Eesti Jahimeeste Kokkutulek -tapahtumaan. Kyseisen matkan tuliaisia sitten seuraavassa lehdessä.

Hyvää loppukesää kaikille ja pitkiä haukkuja!

--------------------------------------------

Några veckor kvar

Under vintern och våren är det lätt att planera inför en lång och varm sommar. När sommaren kommit visar det sig att dess längd nästan utan undantag är ett önsketänkande och minst hälften av de inplanerade uppgifterna förblir ogjorda. Och inte skulle sommaren heller behöva vara så varm i turer. Positivt med detta är naturligtvis det, att ju snarare sommaren är förbi så desto tidigare får man igen gå till skogs med hunden!

Nya provregler

Framtagande av de nya provreglerna har fortsatt även under sommaren. Den 1.-3. juli hölls den senaste gemensamma palavern, där ett flertal små justeringar gjordes på basen av den feedback som inkommit. Den senaste versionen finns till påseende för medlemmarna på klubbens webbsida då denna tidning utkommer. I den nya versionen har man lagt till direktiv för en sådan situation, att GPS pejlen inte kan användas (ex vid förföljandet) och andra smärre justeringar i huvudsak enligt given feedback. I den nyaste versionen får en uthållig hund i det sista momentet en poäng mera jämfört med tidigare versionen, men å andra sidan så belönas även en hund som återkommer från förföljande av flyende älg.

Fortfarande kännetecknas regelförslaget mycket av gjorda kompromisser både i förhållande till ländernas tidigare regler och även till de olika förhållanden som råder i de olika länderna. Att godkänna de gemensamma reglerna förutsätter en vidare bedömning än att bara se till den egna hundens prestationer.

Beredningen i fortsättningen går så, att under kommande höst skall regelförslaget om möjligt testas i olika sammanhang såväl på prov som inofficiellt i samband med träning av hundar. En mera omfattande testning förutsätter också att medlemmarna är aktiva och företagsamma. All eventuell feedback till regelkommittén ska gärna ges före november. Den 4. december är det bestämt att en gemensam palaver mellan ländernas representanter skall hållas och då fås en inblick i huruvida det finns möjligheter att få ett godkännande av regelförslaget i länderna. Före nämna datum måste vi i Finland alltså hinna testa reglerna och forma vår egen uppfattning om dessa.

Ifall ett godkännande av de nya reglerna verkar möjligt utan större ändringar, skulle reglerna kunna fås i bruk redan nästa år. Detta förutsätter naturligtvis att alla klubbars styrelser och vårens årsmöten skulle ställa sig positivt till förslaget. Ifall man kommer fram till att det behövs ännu större förändringar i förslaget, så hinner det inte fås i kraft till nästa år. Minst en lika stor fördröjning uppstår naturligtvis ifall vi vill återgå till ruta ett och börja en beredning av ett nytt förslag från rent bord eller börja revidera de nuvarande reglerna.

Förutom bedömningsdirektiven så har rasklubbarnas gemensamma regelkommitté uppgjort en ny regeldel samt allmänna direktiv som hänför sig till prov. Det uppgjorda förslaget innehåller bl a att ta bort begreppet störande moment (det finns inte heller med i det nya regelförslaget). I praktiken betyder detta att klockan startar vid första upptaget och prestationspoäng är möjliga att samla under högst 300 min av älgarbete. Förändring i förslaget har också gjorts av bedömningen i mörker samt en begränsning av söktiden. Alla gjorda förslag strävar till mera rätlinjiga tolkningar, i vissa fall för att genomföra provet på ett smidigare sätt och också att hundföraren inte skall kunna påverka provets slutresultat. Att ta bort öppna klassen (ÖKL) finns också med i förslaget, alltså älghundsprovet skulle genomföras i en klass. De s k tvåveckors proven skall dock bibehållas och möjligen skall också möjligheterna att gå på tvåveckors prov utökas.

Försöket med tvåveckorsproven i ÖKL utökades

Senaste höst påbörjades i Kymmene kenneldistrikt ett försök med öppna tvåveckorsprov över hela säsongen och det väckte ett stort intresse i hela landet. Kommande höst kommer redan över hälften av landets kenneldistrikt att vara med i ett utökat försök. Den nya modellen strävar till att göra det smidigare att gå på öppet prov och samtidigt högakta provreglerna. Tyvärr ansåg inte alla Kenneldistrikt det var klokt att inleda försöket och till den delen är också våra medlemmar nu i en olik situation beroende på boningsort. För några distrikt var det lokala praxis, ss samlande av verksamhetspoäng som utgjorde förhinder för försöket och för andra var det att ändring fordrar mer tid. För en del av motståndarna till försöket torde det endast vara fråga om misstro mot ett friare provarrangemang. Själv ser jag inte några grunder för ett sådant tänkesätt och t ex senaste höst så var den s k ettans procenten i Kymmene lägre i själva försöket än i ÖKL proven i övrigt i landet.

Ännu finns det kvar av sommaren

On ännu finns det tid att anhålla om behövliga lov för anlagsprov på björn. Förhoppningsvis kommer inte hobbyn för någon att bli lidande på grund av att från förenings, jaktvårdsförenings, gänget med gemensamt lov, kenneldistriktets, m fl håll har underlåtit att anhålla om lov!

Juli är de olika sommar- och sockenfesternas förlovade tid. Vi här i Sievi har framför oss den traditionella Muttimarknaden. En intressant överraskning upplevde jag i lördags i Sverige, då vår värd och veckoslutspalaverns ordförande på kvällen frågade om en maträtt vid namn Mutti. Den träffade bra på rätt man, för det var bara jämt två oss, som kände till maträtten i fråga, nämligen frågeställaren och jag. Muttimarknaden i sig är inte någon betydande tilldragelse ur vår klubbs synvinkel, men genast efter det åker vi med en liten grupp till Estland och deltar i en sommarfest för deras jägare, XXXI Eesti Jahimeeste Kokkutulek. I nästa tidning får ni sedan minnen från den resan.

Ett fint slut på sommaren och långvariga skall!

Vuosikokous Laukaassa antoi minulle valtuudet toimia seuraavat kaksi vuotta järjestömme puheenjohtajana. Kiitän jäsenistöämme luottamuksesta ja pyrin luonnollisesti hoitamaan velvoitteeni parhaalla mahdollisella tavalla!

Vuosikokouksen jälkimainingeissa hallitus valmistautuu huhtikuun kokouksessaan nimeämään vastuunkantajia toimi- ja valiokuntiin. Kaikilta osin valinnat eivät tule olemaan helppoja, vaikka osaan niistä on jo tiedetty varautuakin. Kiitokset kaikille tehtävänsä jättäneille vuosien pyyteettömästä työstä järjestömme hyväksi - eteenpäin on kuitenkin katsottava!

Luonnos hirvenhaukkukokeiden arvosteluohjeiksi

Yksi merkittävistä uusista asioista tulee olemaan yhteispohjoismaiset hirvenhaukkukokeiden säännöt ja niiden valmistelu. On aivan selvää, että otettiinpa sitten 10 eri henkilöä tai 10 eri kohtaa säännöistä niin luonnoksesta ja ehdotuksesta riippumatta aina löytyisi paljonkin korjattavaa.

Aivan ensimmäiseksi meidän tulisi miettiä sitä, onko meille hyötyä yhteisistä säännöistä? Koska rotujemme alkuperämaat ovat lännen suunnalla niin mielestäni tähän on vain yksi ainoa vastaus – kyllä! Yhteismitallisten sääntöjen ja arvosteluohjeiden avulla koirien vertailu jalostuksenkin tarpeisiin olisi jatkossa paljon helpompaa. Toisaalta tänä päivänä on myös selvää, että rajat ovat auki ja kaikissa pohjoismaissa on käytännössä sama jalostuspohja roduillamme joka tapauksessa.

Toiseksi tulee miettiä sitä, saavutetaanko yhteisillä säännöillä enemmän hyötyä kuin haittaa jos ne tulisivat voimaan esitetyssä tai hieman muokatussakin muodossa. Nykyiset arvosteluohjeemme ovat monessa mielessä ihan toimivat ja hyvät. Koirat saadaan niillä järjestykseen niin kokeissa kuin kilpailuissakin. Monissa arvostelukohdissa yhdistämme kuitenkin monia eri asioita saman ominaisuuden arvosteluun lähinnä kilpailullisesta syystä. Esim. seuraamisen kohdalla hyviä tai kiitettäviä pisteitä ei voi saavuttaa ellei koira saa uusintahaukkua. Kuitenkin pysäyttämiselle löytyy myös aivan oma arvostelukohtansa. Jos koira seuraa yli 10 km osoittaa se kiitettävää seuraamiskykyä, vaikka se nykysäännöillämme saisikin vain 6 pistettä seuraamisesta ilman uusintahaukkua.

Oma koirani tulee saamaan esitetyn luonnoksen mukaisilla arvosteluohjeilla sekä alku- että loppupäässä huonommat pisteet kuin nykyisin voimassa olevilla säännöillä (1. lenkin löytö ja työskentely ilman yhteydenottoja koiran jäädessä metsään). Toisaalta tunnustan koirani puutteet sekä haun ohjattavuuden että yhteistyön ja tottelevaisuuden osalta. Jonkin paremmin toimivan koiran tuleekin saada noista kohdista enemmän pisteitä. Siinä tapauksessa taas, että hirvi sattuukin olemaan turhan lähellä irtilaskupaikalta ei koirani enää häviäisikään niin paljon kuin nykyisillä säännöillä. Vastaavasti kesken jääneen vajaan erän myötä tullut yhteydenotto ei samalla tavoin palkitsisi koiraa. Ei siis niin huonoa etteikö jotain hyvääkin!

Sääntövalmisteluissa kompromissit vaikeuttavat omien näkemysten saamista esille. Mitä suurempi joukko valmisteluun osallistuu ja mitä laajempaa ryhmää säännöt koskevat niin sitä merkittävämpiä kompromisseja vaaditaan. Olosuhteet ovat hyvin erilaisia pohjanmaan lakeuksilla verrattuna vuonoalueisiin. Näistä lähtökohdista esitetty luonnos on mielestäni ennakko-odotuksia parempi ja henkilökohtaisesti olen valmis hyväksymään uudet yhteispohjoismaiset hirvenhaukkukokeiden arvosteluohjeet ja työstämään niitä edelleen kohti käyttöönottoa. Samalla voisimme viimein myös hyödyntää GPS-laitteita arvostelussa. Nyt tarvitsemme kuitenkin myös jäsenistömme kannanottoa asiaan. Luonnos löytyy netistä kaikkien rotujärjestöjen sivuilta ja vuoden loppupuolella ne tullaan julkaisemaan myös lehdessämme.

Muutakin uutta tulossa

Kuluvan vuoden aikana pyrimme keskittämään kaikki jäsenistömme palvelut yksien ja samojen yhteystietojen päähän (kts. lehden loppusivut). Samalla tiivistämme yhteistyötä Suomen Pystykorvajärjestön ja Suomen Laikajärjestön kanssa niin hirvenhaukkukokeiden kuin karhunhaukkutaipumuskokeidenkin tallentamisen osalta tulevana syksynä. Uudessa tietokannassa tulokset tulevat olemaan paremmin nähtävissä myös laajojen tietojen osalta sekä näyttelytiedot sanallisten selitysten kera. Toivottavasti viimein myös karhutaipparit löytäisivät perille oikeaan osoitteeseen eivätkä sinällään aktiiviset toimijat keräisi rotujärjestöjen kappaleita toisaalle!

Edunvalvonnan osalta emme onnistuneet metsästyskoiria edustavien rotujärjestöjen kanssa vaikuttamaan siihen, että olisimme saaneet valtakunnalliseen riistaneuvostoon edustusta. Sidosryhmiltä lausuntoja pyydettäessä rotujärjestöt unohdettiin tyystin ja vaikka lausuntomme pyytämättä ja yllättäen toimitimmekin niin ei sillä ollut asian valmisteluun vaikutusta. Tietenkin merkittävä osa metsästäjistä on myös koiraharrastajia, mutta olisimme toivoneet linkkiä myös virallisten organisaatioiden välille. Nyt samaisiin muutoksiin liittyen neuvottelemme mahdollisuudesta vaikuttaa karhun haukuttamiseen liittyviin asioihin niin koe- kuin koulutusmielessäkin.

Suomen kennelliiton kevätvaltuusto lähestyy samaa tahtia kuin kesäkin lähestyy ja lumet sulavat. Jalostusstrategian valmistelu on tapahtunut laajennetun organisaation toimesta ja ilmeisesti siellä ei ole ilmennyt mitään välillä tiedotettavaa meille valmistelun ulkopuolelle jätetyille - tyytykäämme lopputuloksen ihasteluun sitten aikanaan!

Tämän lehden aineisto on koostettu täysin harrastajavoimin - erityiset kiitokset Jaakko Ilvoselle työpanoksestaan siinä, että lehden julkaisu toivottavasti onnistuu suunnitellussa aikataulussa!

I vårtider

Årsmötet i Laukaa gav mig fullmakt att verka som ordförande i vår klubb de följande två åren. Jag tackar medlemmarna för förtroendet och jag skall naturligtvis försöka att sköta mina förpliktelser på bästa möjliga sätt!

I årsmötets kölvatten förbereder styrelsen sitt möte i april där man skall välja ansvarspersoner i kommittéer och utskott. I alla avseenden kommer valen inte att vara lätta, fastän man redan kunnat förbereda sig för en del av dem. Ett tack till alla dem som lämnar sina uppdrag för ett osjälviskt arbete till förmån för klubben – dock måste vi se framåt!

Utkast till bedömningsdirektiv för älghundsprov

En av de mest betydelsefulla nya ärendena kommer att vara de gemensamma bedömningsdirektiven för älghundsprov och behandlingen av dem. Det är alldeles klart, att om vi skulle fråga 10 olika personer eller ta fram 10 olika punkter ur reglerna så oberoende av utkast eller förslag så skulle det alltid finnas mycket att korrigera.

Till allra först borde vi betänka om vi har någon nytta av gemensamma regler? Eftersom våra rasers ursprungsländer finns västerut så är svaret på denna fråga bara ett – ja! Med hjälp av gemensamma regler och direktiv skulle en jämförelse av hundarna i avelns syfte vara mycket lättare i fortsättningen. Å andra sidan är det i dag klart att gränserna är öppna och att vi i varje fall i alla nordiska länderna brukar samma avelsbas för våra raser.

För det andra borde vi fundera på det, om vi med gemensamma regler uppnår mera nytta än skada om de skulle komma i användning i föreslagen eller i en något förändrad form. Våra nuvarande bedömningsdirektiv är enligt många alldeles funktionsdugliga och bra. Man kan sätta hundar i rätt ordning både på prov och i tävlingar. I flera bedömningsmoment så förenar vi dock många olika saker i bedömningen av samma egenskap närmast beroende på orsaker av tävlingsnatur. T ex i förföljandet så kan en hund inte uppnå berömliga poäng om den inte får nytt ståndskall. Dock har vi för ställandet ett alldeles eget moment. Om hunden förföljer över 10 km så visar det på en berömlig förmåga att följa älg, fastän den enligt våra nuvarande bedömningsregler skulle få endast 6 p för förföljande utan nytt ståndskall.

Min egen hund kommer enligt det nya förslaget att få sämre poäng både i början och slutet ( upptag på första sökturen och arbete utan samarbete och hunden kvar i skogen). Å andra sidan erkänner jag bristerna hos min hund både i hanterligheten under söket och i samarbete och lydnad. En hund som fungerar bättre kommer att få mera poäng i de där punkterna. I det fall att älgen råkar  befinna sig väldigt nära platsen för släpp så skulle min hund inte förlora så mycket som med nuvarande regler. Motsvarande så skulle inte en kontakt under en provomgång som blir på hälft premiera hunden på samma sätt. Det finns alltså inget så dåligt som inte skulle föra något gott med sig!

I arbetet med reglerna försvårar kompromisserna framhävandet av de egna åsikterna. Ju större grupp som deltar i regelarbetet och ju vidare grupp som reglerna berör desto mer betydande kompromisser behövs. Förhållanden är mycket olika mellan österbottniska slätter i jämförelse med områden med fjordar. Utgående från dessa fakta är enligt min mening det framlagda förslaget bättre än jag kunnat föreställa mig och personligen är jag beredd att godkänna de nya samnordiska reglerna och sätta under vidare arbete mot ibruktagande. På samma gång skulle vi till slut också kunna dra nytta av GPS-apparaten i bedömningen. Nu behövs dock ett ställningstagande bland våra medlemmar. Utkastet finns på klubbens webbsidor och under slutet av året kommer de att publiceras i vår tidning.

Även annat nytt på kommande

Under detta år kommer vi att koncentrera tjänsterna för vår medlemmar under en och samma adress (se tidningens sista sidor) Samtidigt ska vi under kommande höst förbättra samarbetet med Spetsklubben och Laikaklubben vad gäller datakörningen av resultaten från älghundsprov och anlagsprov på björn. I den nya databasen kommer resultaten att komma mer till sin rätt genom ett bredare info samt utställningsresultat med de verbala förklaringarna med. Förhoppningsvis så kommer också resultaten från anlagsprov också att börja komma till rätta adresser så att inte aktiva intressenter skulle behöva samla in rasklubbarnas kopior från annat håll!

När det gäller intressebevakningen så har vi inte tillsammans med de andra rasklubbarna för jakthundar lyckats påverka så, att vi skulle ha fått representation i det nationella viltvårdsrådet. När man bad om utlåtanden från intressegrupper så glömde man helt bort rasklubbarna och fastän vi överraskande inlämnade vårt utlåtande utan att man bett om det, så hade det ingen inverkan på beredningen av ärendet. Naturligtvis är en stor del av jägarkåren också hundägare, men vi skulle ha önskat oss en länk också till de officiella organisationerna. Med hänvisning till samma förändringar så rådgör vi nu om möjligheter att påverka saker som har att göra med anlagsprovet på björn även i skolningssyfte.

Finska Kennelklubbens fullmäktiges vårmöte närmar sig, snön smälter och även sommaren gör sig påmind. Beredningen av avelsstrategin har pågått i en bredare organisation och tydligen har det inte framkommit någon halvvägs information att förmedla oss som lämnades utanför gruppen – vi får nöja oss med att beundra slutresultatet sedan i sinom tid!

Materialet till denna tidning har samlats in helt av intressekrafter – ett speciellt tack till Jaakko Ilvonen för sin insats i detta, att tidningen ges ut och förhoppningsvis
enligt en planerad tidtabell!

Lunta on Suomessa tänäkin talvena piisannut. Monin paikoin loppuvuoden kokeita on jouduttu perumaan kohtuuttoman ja koiralle vaarallisenkin lumitilanteen vuoksi. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä selvillä vuoden 2010 lopullinen koekäyntien määrä. Kennelliiton tallennettujen tietojen perusteella voisi olettaa, että jämttien osalta koekäyntimäärä tulee kasvamaan kun taas harmaiden kohdalla pudotusta tulee jonkin verran. Tämä heijastelee luonnollisesti myös viime vuosien rekisteröintimäärien kehitystä.

Harmaa norjanhirvikoiran rekisteröintien voisi sanoa jopa romahtaneen 2009 pudotuksen ollessa silloin yli 24 %. Toivottavasti aallonpohja on nyt saavutettu, koska rekisteröintimäärä oli 2010 jo aavistuksen parempi kasvaen reilun prosentin verran ja määrä oli 987 kpl.

Jämtlanninpystykorvien rekisteröinnit lisääntyivät jo edellisenä vuonna yli 6 % ja kasvu jatkui viime vuonna yhä voimistuen. Vuoden 2010 rekisteröintitilastoissa jämtlanninpystykorva säilyi viidennellä sijalla ja rekisteröintimäärä kasvoi 16 % ollen nyt 1346 kpl.

Rotujemme yhteenlaskettu rekisteröintimäärä palasi lähes toissavuoden tasolle. Jämtlanninpystykorvia rekisteröitiin kaikista roduista 5. eniten ja harmaa norjanhirvikoira paransi asemaansa listalla yhdellä pykälällä sijoittuen sijalle 8.

Osa kasvattajista on arvostellut voimakkaasti rotujärjestöämme negatiivisen informaation välittämisestä harmaiden osalta. Tämä liittyy tietenkin mm. tappijalkaisuuden ja rasvapattien tutkimiseen ja näistä tiedottamiseen. Vastuullisessa kasvatustoiminnassa ongelmien lakaisu maton alle ei ole oikea tapa toimia. Ongelmat täytyy tiedostaa ja tutkia, mutta mihinkään ylireagointiin ei todellakaan ole syytä.

Harmaa on nimensä mukaisesti hirvikoira ja onneksi myös hyvä sellainen!

Hirvenhaukkukokeiden säännöt

GPS-paikantimen hyödyntäminen kokeissa on puhuttanut vuosikausia ja sen vapauttamista arvostelussa on vaadittu toistuvasti. Paikannin antaa lahjomatonta tietoa koiran liikkumisesta ja käyttäytymisestä niin haun aikana kuin hirvityöskentelyssäkin. Myös käytännön metsästyksessä sen edut ovat kiistattomat.

GPS:n hyödyntäminen arvostelussa matkojen mittaamista lukuunottamatta edellyttää kuitenkin arvosteluohjeiden kirjoittamista uudelleen monelta osin. Miten arvostellaan esim. hakunopeus ja –laajuus GPS:n avulla? Me kaikki tiedämme GPS:stä katsoen onko koiran haku hyvää vai ei. Siinä vaiheessa kun tuon ”hyvyys” pitää muuttaa pisteiksi tarvitaan yhtenäinen linja ja kirjalliset ohjeet arvostelua varten. Hakulenkkien ääripäät on helppo erotella, on sitten kyseessä lähipuun takana myyrien kaivelu tai kilometrien päässä pitkin tietä kylille juoksu. Kaikki varsinainen haku näiden välillä onkin sitten selvästi vaikeampi ”kirjoittaa auki” GPS:llä arvosteltavaksi.

Nykyisten arvosteluohjeiden pienellä täsmentämisellä voitaisiin kuitenkin määrittää mm. löytömatka, löydön tapahtuminen, karkon pituus, haukun mahdollinen siirtyminen, koiran luopuminen työskentelystä ja tiellä juokseminen yms. asioita kohtuullisen helposti. Luonnollisesti GPS:n käyttäjänä pitäisi olla tuomari eikä koiranohjaaja.

Vähenisikö GPS:ää käyttäen esim. niukasti 240 min ylittävien työskentelyjen määrä koiran ”löytyessä” hieman aiemmin?

Säännöt ja yhteistyö rajojen yli

Rotujemme kotimaat ovat Ruotsi ja Norja. Siksi juuri meillä suomalaisena rotujärjestönä tulisi olla kaikkein suurin intressi yhteisten pelisääntöjen löytämiseksi länsinaapureiden kanssa. Näyttelysäännöthän kennelliitto on jo ottanut käyttöön pohjoismaiden yhteisesti hyväksymässä muodossa. Pohjoismaisen yhteistyön puitteissa on vuosia tai oikeammin vuosikymmeniä valmisteltu myös yhteisiä koesääntöjä. Pitkästä aikaa tämä työ on saavuttanut nyt myös jotakin konkreettista.

Tämän vuoden aikana saamme nähtäväksemme yhteisten sääntöjen luonnoksen tai oikeastaan arvosteluohjeiden rungon, joka sisältää myös paljon tuttua. Tuleva ehdotus muistuttaa eniten juuri suomalaisia sääntöjä ja moni pisteytystaulukko on otettu nykyisistä ohjeistamme lähes sellaisenaan. Merkittävimmät muutokset tulisivat olemaan arvostelukohtien vähentäminen 13:sta kymmeneen ja GPS:n vapauttaminen arvostelussa. Arvostelukohtien vähentäminen tapahtuisi siten, että löytömatka jää pois, hakunopeus- ja laajuus on yhdistetty yhdeksi kohdaksi samoin kuin yhteistyöhalukkuus ja tottelevaisuus.

Itselläni oli tilaisuus seurata nyt tammikuussa tuota valmistelutyötä ja nostan hattua tiimille, jonka toiminta näytti olevan hyvin rakentavaa huolimatta merkittävistä näkemyseroista yksityiskohdissa. On muistettava, että aina kun laajempia yhteisiä pelisääntöjä luodaan vaaditaan tietysti myös enemmän kompromisseja kuin silloin, kun päättävä joukko on pienempi. Jos lähdemme tosissamme tavoittelemaan yhteisiä sääntöjä niin meillä täytyy löytyä valmiutta joustaa myös omista vaatimuksistamme. Yhteiset koesäännöt mahdollistaisivat aiempaa helpommin myös laajemman yhteistyön rotujemme jalostamisessa mm. yhteisen tietokannan muodossa.

Muutoksia kevään aikana

Vuosikokous sekä sen jälkeen tehtävät toimihenkilöiden valinnat tuovat automaattisesti muutoksia toimintaamme uusien henkilöiden myötä. Ehkä nyt olisi oikea aika tarkastella myös organisaatiotamme ja toimintamme muutostarpeita laajemminkin.

Sääntömme edellyttävät ainoastaan jalostus - ja koulutusvaliokunnan nimeämistä, joiden lisäksi hallitus voi asettaa tarpeelliseksi katsomiaan muita valiokuntia. Osa toimikunnistamme on tarpeettomia tai ne toimivat puutteellisesti samalla kun erilaiset rotujärjestön vastuulle tulevat tehtävät lisääntyvät koko ajan.

Joidenkin tehtävien osalta saattaisi olla mielekkäämpää vastuuttaa yksi henkilö kuin kollektiivinen ryhmä. Usein asiat tulevat niin myös varmemmin hoidettua ja jäsenistömme saaman palvelun taso voisi myös parantua. Näiden päätösten teko jää seuraaville vastuunkantajille, jotka nimetään Laukaalla!

Tämän vuoden jalostuspäivät pidettiin 29.-30.1. Kuopiossa. Totuttuun tapaan lauantai on erilaisten luentojen ja kokousten aikaa, kun taas sunnuntaina vuorossa on näyttely.

Perjantaina lähdimme matkaan jo hyvissä ajoin iltapäivällä yhdessä Pauli Äijälän kanssa. Juuri Paulin kaartaessa pihaan olin saanut laukut kannettua ulos ja pääsimme välittömästi tien päälle. Liikaa meillä ei olisi ylimääräistä aikaa matkantekoon, koska jalostusvaliokunnan kokous alkaisi jo klo 18.

Perillä ensimmäiseksi kirjautumaan sisälle hotelliin ja heti respassa (oikeastaan jo matkalla sinne) kohdalle osui monia tuttua. Useille aktiiviharrastajille Kuopion jalostuspäivät ovat muodostuneet jo perinteiseksi tilaisuudeksi kokoontua yhteenja  tavata tuttuja. Paikalle ei tulla pelkästään ammentamaan tietoa luennoilta tai osallistumaan näyttelyyn.

Lauantaina virallinen ohjelma alkoi klo 9 tervehdysten muodossa. Aikaisemmin rotujärjestöt ovat vuorollaan kennelliiton tervehdyksen jälkeen toivottaneet antoisaa viikonloppua ja muistaneet järjestäjää jollakin tavalla esim. sunnuntain näyttelyssä jaettavien huomionosoitusten muodossa. Tällä kertaa konseptit menivät hieman sekaisin meidän tervehdysten tuojien puolesta, koska järjestäjän 40-vuotisen taipaleen kunniaksi heille luovutettiin yhdessä ja erikseen mm. järjestöjen standaareja. SHHJ:n osalta kyseinen huomionosoitus on tehty jo 20 vuotta sitten.

Päivän yhteiset pääluennot keskittyivät aamupäivään, jonka jälkeen alkoivat rotukohtaiset luennot ja porukka jakautui eri tiloihin. SHHJ:n luennoilla auditoriossa riitti kuitenkin väkeä koko iltapäivän ja mikäs siellä oli istuessa maittavan lounaan jälkeen.

Lauantain kääntyessä iltaan, luentojen, muutaman oikean kokouksen ja ”pikkuparlamenttien” jälkeen tuli tilaisuus myös kuulostella paikalla olevien henkilöiden tuntoja niin päivän luennoista kuin yleisemminkin hieman vapaamuotoisemmissa merkeissä. Osa ei ollut ihan satasella mukana kaikissa enemmän tieteellisiä termejä sisältävissä luennoissa. On tietysti selvää, että useiden luentojen sarjassa periaate kaikille jotakin toimii paremmin kuin idealistinen ihanne kaikkien luentojen sopivuudesta jokaiselle.

Mielestäni päivä oli kuitenkin kokonaisuudessaan onnistunut, porukka viihtyi ja monelle erittäin hyödyllinen ja antoisa kokemus.

Sunnuntaina oli vuorossa näyttely. Paikkana ravirata tarjosi väljyyttä ja riittävät huoltotilat.

Päivän kokemuksiin listaisin kaksi miinusta, jotka kokonaisuuden huomioonottaen ovat mitättömiä. Ensimmäinen näistä oli jonojen muodostuminen kahvioon. Ilmeisesti rahastaminen puuroutti jonon, koska kahvit ym. olivat hyvin tarjolla. Toinen pieni miinus oli kylmä vinkka, jota vastaan jokainen voi tietysti pukeutumisellaan taistella ja järjestäjä on tuon asian korjaamisen suhteen aika voimaton.

Kiitokset järjestäjille jälleen kerran loistavasta tapahtumasta!