Yhdistyksemme perustettiin vuonna 1960 ja vuonna 1979 nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa Suomen harmaahirvikoirajärjestö - Finska jämt- och gråhundklubben ry. Tänä vuonna tulee siten kuluneeksi tasan 50 vuotta järjestömme perustamisesta. Virallinen perustamisasiakirja allekirjoitettiin 15.6.1960 Helsingissä.

Yksi etappi tuolla taipaleella täyttyi jälleen, kun tämän talven vuosikokouksemme pidettiin Kalajoella. Viikonloppu oli onnistunut järjestelyjen osalta ja siitä kiitokset niin järjestelyvastuuta kantaneen Keskipohjanmaan Hirvikoirakerhon toimijoille kuin kaikille mukana olleille.

Tällä kertaa tilaisuuden aloitus sisälsi juhlavuoden takia ylimääräistä ohjelmaa ja palkittaviakin oli enemmän kuin tavallisesti. Kiitokset myös kunniapuheenjohtajallemme Pertti Kuopilalle, joka suostui tilaisuuden alussa esittämään näkemyksiään ja kokemuksiaan vuosien varrelta. Pertin puheenvuorosta on saatu runsaasti positiivista palautetta.

Varsinaisessa kokouksessa hallitukseemme valittiin kaikilta lohkoilta uusi varajäsen. Toivotan heidät tervetulleiksi hallitustyöskentelyyn. Nämä hallituksemme uudet jäsenet esittäytyvät toisaalla tässä lehdessä. Erityiset kiitokset hallituksessamme ja muissakin tehtävissä pitkään vaikuttaneille, näistä tehtävistä nyt ainakin toistaiseksi väistyville henkilöille.

Vuosikokouksen selvä enemmistö asettui kannattamaan hallituksen toissavuonna tekemää päätöstä urosten ja narttujen SM-kisojen eriyttämisestä. Niinpä viime vuonna käyttöönotettu uusi menettely jatkuu myös lähitulevaisuudessa muuttumattomana.


Jäsenmäärä ja talous

Järjestömme jäsenmäärä on alkuvuodesta kehittynyt edelleen suotuisasti. Veljesjärjestömme  SPJ on asettanut tavoitteekseen meidän jäsenmäärämme saavuttamisen ja he ovat aktivoineet jäsenistöään tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Vastavuoroisesti toivon meidän jäsenistömme aktivoituvan jäsenhankinnassa siten, että voisimme edelleen paitsi pysyä SPJ:n edellä jäsenmäärän osalta niin myös jatkaa kasvu-uralla. Jäsenmaksumme on tällä hetkellä edullisin ja mahdollisen jäsenmäärän kasvun avulla voisimme säilyttää tuon tason myös tulevina vuosina.

Vuosikokouksen hyväksymä talousarvio alkaneelle toimintavuodelle on selvästi negatiivinen. Talousarvio perustuu tulojen osalta viime vuoden jäsenmäärään ja noudattelee siten aikaisempien vuosien varovaisia suunnitteluperusteita. Pelkästään jäsenmäärän positiivisella kehityksellä ei liene mahdollista kääntää taloutta positiiviseksi edellisen vuoden tapaan. Sinällään järjestömme talous on aikaisempien vuosien jäljiltä erittäin hyvässä kunnossa. Menojen osalta tuleekin pyrkiä hallitusti toteuttamaan projektiluonteisesti merkittäviäkin menoja vaativia toimenpiteitä kasvattamatta kuitenkaan vuodesta toiseen toistuvia kuluja. Alkanut toimintavuosi sisältää mm. jalostukseen liittyviä tutkimushankkeita, joiden osalta toteutamme tuota linjaa ja siksi talousarvio on niinkin paljon alijäämäinen.


Kennelliitto ajaa jalostusta umpikujaan

Kennelliiton vuonna 2006 käynnistämä jalostusstrategian kehittäminen on tapahtunut kaikessa hiljaisuudessa ilman minkäänlaista väliaikatietoa tai laajapohjaista valmistelua. Tämän vuoden puolella rotujärjestöille lyötiin yllättäen ”valmista pöytään” pyytäen lausuntoa mitättömän lyhyellä varoitusajalla. Samassa yhteydessä strategialuonnosta on levitetty eri sidosryhmille ikäänkuin se olisi jo valmis ja hyväksytty.

Kennelliiton toiminta tämän jalostusstrategianvalmistelun yhteydessä noudattelee valittua linjaa. Valtuustoa käytetään leimaamaan tyhjänpäiväisiä asioita ja valtuuston kokousten välillä tehdään pienessä piirissä merkittäviä päätöksiä niin liiketaloudellisesti kuin toiminnallisestikin. Tämän saimme kokea hyvin konkreettisesti mm. konsernijärjestelyissä viime kesänä, jolloin valtuustolta vietiin merkittävästi näkyvyyttä ja vaikutusmahdollisuutta siirtämällä toimintoja tytäryhtiöön.

Strategian arvostelijoita on mm. kennelliiton hallituksen jäsenen puheenvuoroissa syytetty asioiden väärinymmärtämisestä. Rohkenen tässä yhteydessä tunnustaa kyvyttömyyteni luetun ymmärtämiseen ja liityn esitettyyn strategialuonnokseen erittäin negatiivisesti suhtautuvien joukkoon.

Meidän rotujärjestömme näkökulmasta strategialuonnos ei ole hyväksyttävissä edes pienin korjauksin. Strategialuonnoksen ohjeita noudattaen osa nykyisistä A/A+ suosituksen saaneista yhdistelmistämme eivät olisi lainkaan hyväksyttäviä. Pentujen rekisteröiminen ei olisi kaikissa tapauksissa mahdollista edes EJ-rekisteriin ja lisäksi kustannukset kasvaisivat merkittävästi mm. kaikkia rekisteröitäviä pentuja koskevien polveutumistutkimusten myötä. Jo nykyiset pevisaan  liittyvät tukimukset ja tunnistusmerkintä aiheuttavat merkittäviä kustannuksia pentuetta suunnitteleville. Esitetyt toimenpiteet aiheuttavat merkittävästi painetta rekisteröimättömien pentujen tuottamiseen.

Luonnos sisältää yksityiskohdissaan sellaisia ohjeita ja menetelmiä, jotka pitäisi ehdottomasti sisällyttää rotukohtaisiin jalostuksen tavoiteohjelmiin. Niihinkin tietysti vain rodun tarpeiden mukaan. Tarvittavilla muutoksilla ja korjauksilla kyseinen strategia jäisi korkeintaan torsoksi, joka ei taas täyttäisi sille asetettuja odotuksia. Ainoa oikea tapa on uusi avoimempi valmistelutyö, johon voisi osallistua laajempi joukko myös eri rotujärjestön edustajia unohtamatta kasvattajien näkemystä asioihin.

Kennelliiton nykyinen hallitus on viime kädessä seisonut tehtyjen päätösten takana. Kennelliiton nykyinen päätöksenteko ja toiminta on etääntynyt metsästyskoirien omistajien arkipäivästä. Ilman merkittäviä muutoksia niin päättäjissä kuin järjestelmässäkin suuri ja mahtava kennelliitto on ajautumassa umpikujaan, jonka perällä odottaa tulevaisuus ilman kaikkien rotujen mukanaoloa saman kattojärjestön alaisuudessa!