Viime kerralla kirjoitin onnistumisista ja epäonnistumisista. Järjestömme arvokisat ovat tämän lehden ilmestyessä ohitse ja uudet suomenmestarit ratkaistu. Onnistujat siltä osin ovat tiedossa ja onnittelut heille kaikille tasapuolisesti! Oli jälleen mielenkiintoista päästä itsekin mukaan noihin tapahtumiin ja ehkä kaikkein mielenkiintoisinta oli päästä jälleen myös sinne metsän puolelle palkintotuomariksi katsomaan erinomaisten koirien työskentelyä myös muiden kuin omien rotujemme osalta.

Arvokisojemme valintasäännöt ja ohjeet kaipaavat täsmennystä. Juniorimestaruusottelun ilmoittautumisaika pitää saada yksiselitteiseksi ja samaksi kaikilla lohkoilla samoin kuin valintaperusteina olevien tulosten määrittely silloin jos VOI-tuloksia ei ole montaa tai tulokset ovat samoja. Lohkonvalinnoissa koirat ovat epätasa-arvoisessa asemassa, kun osa koirista lähtee kisaan kotihäkistään ja osa matkustaa ensin puoli päivää yöpyen sitten vieraassa paikassa tai autossa. Entä jos kaikki saapuisivat paikalle jo edellisiltana? Silloin tietysti majoittujien määrä ja kustannukset järjestäjälle kasvaisivat, mutta toisaalta varmistettaisiin myös se, että kaikki valitut koirat saataisiin kisaan mukaan välttäen viime hetken poisjäännit ja ehdittäisiin saada varakoira tarvittaessa paikalle.

Myös arvokisojen järjestäminen käytännön asioiden osalta kaipaa lisäohjeistusta. Liian moni asia järjestämiseen liittyen perustuu muistinvaraiseen tietoon ja perinteisiin. Sukupolvien vaihtuessa myös järjestäjien puolella lisääntyy riski tapahtumaan liittyvien valmistelujen pettämisestä joiltakin osin. Ajat muuttuvat ja päivitys ohjeisiin on siinäkin mielessä tarpeen. Tämän syksyn arvokisojen järjestäjät onnistuivat tehtävissään hyvin ja erityisen kiitoksen ansaitsee se, että jos joku asia onkin ollut epäselvä ohjeistuksen osalta niin asioista on osattu kysyä!

Nyt syksyllä yleisimpien rotujemme rekisteröintimäärien suhde on sellainen, että jämtlanninpystykorvaa on rekisteröity yli 15% enemmän kuin harmaata norjanhirvikoiraa. Tuo jämtien rekisteröintimäärä on syyskuun lopulla ollut jo yli 1000 kpl harmaiden jäädessä alle 900 kpl. Käytännössä kaikki loppuvuoden rekisteröinnit tarkoittavat kasvua jämteillä edellisvuoteen verrattuna. Pentueita harmailla oli selvästi enemmän, mutta jämteillä on merkittävästi suuremmat pentueet. Vielä viime vuonna harmaiden rekisteröinnit tilapäisesti uudelleen kasvoivat (n. 10%), mutta nyt laskua näyttäisi tulevan tuota kasvua enemmän. Osittain tuota sahaamista selittävät pentueiden ja rekisteröintien käsittelyn siirtyminen vuodenvaihteiden jommalle kummalle puolelle kennelliiton ruuhkien myötä, mutta sama asia on vaikuttanut tietysti molemmilla roduilla. Valkoista ruotsinhirvikoiraa on rekisteröity tänä vuonna jo 17% enemmän kuin viime vuonna, mutta ero on todellisuudessa vain yksi pentue (6 vs. 5) ja rekisteröintimäärä toistaiseksi vain 41. Hälleforsilaisia on tuotu maahan 1 kpl, mutta mustia norjanhirvikoiria ei ole rekisteröity toistaiseksi yhtään.

Ehdottomasti merkittäviin epäonnistumisiin on luettava edunvalvonnan puolella se, että Jaakko Ilvonen menetti kennelliiton hallituspaikan harmittavan niukasti ja metsästyspystykorvien edustus hallituksessa väheni. Kennelliitto on nyt loppusyksystä saanut tuloksia kirjattua ja rekisteröintiruuhkaa purettua.. tai oikeastaan tuo työ on tehty kennelliiton tytäryhtiön toimesta. Tavallisen harrastajan kannalta on periaatteessa yhdentekevää, kuka tuonkin työn tekee ja vain tulokset ratkaisevat. Merkittävää on kuitenkin myös palvelun hinta nyt ja tulevaisuudessa. Tulevaisuuden ennustaminen ja vaikuttamismahdollisuudet siihen näyttävät nyt etääntyvän entisestään ilman hallituspaikan menetystäkin kennelliiton uudistuneen konsernirakenteen myötä. Kennelliiton toimintojen uudelleenjärjestelyissä syineen, keinoineen ja seurauksineen on nähtävissä niin hallitsematonta kehitystä kuin sellaista ajattelemattomuuttakin, mitä ei esim. yritysmaailmassa useinkaan tapaa. Jos kehitys on ollut tarkoitushakuista niin tarkoitusperiä voi kyseenalaistaa samoin kuin suuntaa, josta tämä suunnitelmallisuus kumpuaa. Toivottavasti maksumieheksi ei joudu rivijäsen tai lasku saisi ainakin olla mahdollisimman pieni!